Tähtien joulu on tuloillaan, esirippu on vuoroin kiinni, raollaan. Sitten luukku kerrallaan, avataan esirippu uudestaan. Kun on kulunut päiviä 24, aattoon on päästy, saattaa vielä olla niin, että yksi luukku vielä syttyy.
Luukku 1
Esiripun takaa pilkistää ensimmäisenä pikkutonttu, hän kysyy: ”Oletko valmiina joulua vastaanottamaan vai vaivaako arjen kiireet? On aika istua katsomoon ja vain olla tovi tai kaksi. Kohta alkaa ensimmäinen numero, oletko valmis siihen?
Luukku 2
Nalle tulee näyttämölle, köhii ensin hieman. Niiaa oikein nätisti, sitten alkaa lausua: ”Mene otso nukkumaan, suotta alat kukkumaan. Sitä ennen muista syödä, löysennä paljon tiukkaa vyötä. Metsänomena nauti unestas, sitä ennen maista marjat makeat! On pimeää ja aika nukkua. Pesässään karhu kääntää väliin kylkeään, uneksii lämmöstä, kesästä. Ja vihdoin valo lisääntyy, uusi kevät villiintyy. Nyt nousee nalle kolostaan, ja nauttii täysin sydämin olostaan. Ei tiedä, että sillä aikaa, kun itse koisii, nuokkuu pimeässä, alkaa odotus ihmislasten elämässä, kun joulukuu alkaa.
Luukku 3
”Murtuu valta pimeän, syttyy liekki kynttilän, adventista jouluun vie, odottajan tie”, lausuu Leijona kuuluvalla äänellä ja yrittää olla polttamatta tassuansa kuumaan steariiniin ja jatkaa, ”on ensimmäisen adventin aika, tästä alkaa joulun taika!”
Luukku 4
”Hei, olisiko aika luopua kynttilänliekeistä ja siirtyä led-aikaan?” runoili Lisko ja sanoi: ”On joululaulut liian haikeita, minulle erittäin vaikeita. Ennemmin innostuisin duurista, räpistä tai duosta. Tunnen kaksi dj:tä, jotka voisi kenties heittää keikan, jos maksusta sovitaan.”
Luukku 5
Dj:t Tibe &Vabe tässä esiintyy, ja yleisö kovin riehaantuu. On värivalot, spotit, kaikki, tästä innostuu Miika sekä Maikki!
Luukku 6
”Ole kiitetty Jumala, ylistetty Luoja yksin, kun annoit rajalle rauhan, Suomelle hyvän sovinnon”, piipitti sininen kettu. ”Me heilutamme sinivalkolippua, ja iloitsemme rauhasta”, kimitti punainen kettu. ”Kun muualla sota riehuu, sappi kiehuu, olis korkea aika lyödä sovinnon kättä ja alkaa punoa uutta lukua”, ketut yhdessä sanoivat. Ajatukseen on helppo yhtyä, kuhisi katsomo juhlamielellä, kunpa viisaus kasvaisi ja maailma pahan ajan voittaisi.
Luukku 7
Lohikäärme halusi soittaa, sellon kieliä viritellä. Oli katsomo hiljainen, monen silmäkulmissa kyyneleitä.
Luukku 8
Tanssinumeroon peikkoperhe aikoi, he lumisadetta jostain lavalle taikoi. Oli kovin kaunista katsoa, kun peikkoperhe yhdessä rytmissä liikkui, ja yleisö mukana kiikkui.
Luukku 9
Kuului seuraavaksi koiran haukuntaa, kun Kamu-poika odotti omaa vuoroaan. Teki tempun, toisenkin. Taitava oli, niin kaikki kehui. Ja kenties sait pienen lipaisun, tai tassun pienen sipaisun.
Luukku 10
”Joululaulut täällä soi, eksyä en enää voi. Kaipauksen kynttilän, tänään sytytän”, Timppa-tonttu julisti toisen kynttilän syttyessä.
Luukku 11
On Mörri-koira innoissaan, kun koittaa hänen vuoro. On sillä musta märkä kuono, ja pitkät korvat aivan, ne maata viistää harjoina, kun juoksee luona pihan.
Luukku 12
Ei Urho aio jäädä huonommaksi, vaikk uni silmää painaa. On vahtikoiran elämä, toisinaan mukavaa loikoilua, mutta sitäkin sitäkin enemmän, on kiva odottaa ulkoilua.
Luukku 13
Luciana tänä vuonna toimi peikkotyttö oli kaunis kovin utuinen, tuo tunturienkin tuttu. Päällään nuttu, päässään kynttiläjuttu!
Luukku 14
Tume-tonttu rekkaa ajaa, tiesitkö, että joskus salaa, tämäkin juttu on kuvattu. Usko tai älä, vaikutu! On kuorma täynnä lahjoja pukin, apumies oiva vie paketit perille.
Luukku 15
Kani Timppa miettii hänkin välillä, minkä diivan maailma menetti, kun hänet vietiin Juvalta, kohti Varkautta. Päätti Timppa kerrankin huutaa näin: ”Hyppää hyppää kovasti, tai Mörri tulee perääsi, tai Urho antaa suukon, mä en kestä sitä, suutun.”
Luukku 16
Siikli se on tositaitava. Onko se taikuri vai ajatuksenlukija? Sitä voi katsoja ihmetellä, kun se koiran lailla nuuskii ja namupalan löytää.
Luukku 17
Kolmannen kynttilän sytyttää ukki ja mummi. Iloitsevat tulevasta joulusta ja pianotaiturista. ”Kolmas kynttilä mieltä lämmittää.
Luukku 18
Lauluduon nimi on A&T, on joululaulun aika. Tontut vetävät tositunteella, on joulumieli korkeella.
Luukku 19
Lähti Joosef etsimään aasia, jonka kanssa tehdä matkaa. Kohti Bethelemiä oli mentävä Marian, kihlattunsa kanssa. Oli pitkä taival edessä, ja Marian raskaus viimeisillään. Aasi oli pieni sitkeä, se nurkumatta kulki tietä eteenpäin.
Luukku 20
Kuusen pienen koristelu on mielipuuhaa, tarvitsee latva tähden sen, oksat kynttilöitä. Mukaan pienet kätöset tulla saa, ihmettelee puuta, hymy kasvoilla valaisee pikkuruista suuta.
Luukku 21
Kohti verollepanoa Joosef ja Maria matkaa, jaksa pieni aasi tallustaa, vielä hetki matkaa. ”Huh, on jalat kipeät, raskaat, toivottavasti pian saan levähtää.”
Luukku 22
Samaan aikaan toisaalla paimenet ja lampaat kedolla oli työssänsä vahtien laumaa omaa. Alkoi heitä väsyttää. Jostain kuului laulua ja kirkkaus eteensä loisti, näkivät jouluenkelin, olivat aivan ymmällään: ”Menkää katsomaan talliin Maailman Vapahtajaa.”
Luukku 23
Jossain kaukana muilla mailla viisaat miehet huomas sen, syttynyt on uusi tähti. ”Lähtekäämme katsomaan, viekäämme lahjat ja kumartakaamme, ennustus käynyt on toteen.”
Luukku 24
Tonttutyttö sytyttää neljännen kynttilän, joulu on aivan lähellä. On kaikki kovin kaunista, sillä tähti valaisee pimeää.
Luukku 25
On syntynyt pieni lapsonen, erittäin ihmeellinen. Tätä arjen näkyä tallissa monet vieraat todistaa. Vain pieni seimi oljilla, Maria ja Joosef yössä. Pari paimenta, kolme tietäjää, ovat hämmästyneitä kaikk`. ”Hyss, älä herätä pientä miestä, hän unta tarvitsee.”
