Luukku 1
Pikkuinen heppu, huoleton on toisinaan. Koulun lelupäivänä sattui unohdus, josta
virisi seikkailu yhdessä koulussa joulukuun sarastaessa.
Koulun melu hiljeni, valo himmeni.
Yksinään tontturessu vaelteli.
Luukku 2
Oli portaat jyrkät,
melko kapeat ja paikka paikoin liukkahat. Tarmokkaasti otsa hiess´
asteli niitä tonttumies.
Ovi narahti,
auringon valo yhä läikähti. Kuului vienoa kuorsausta. Tonttu
mielensä nyt rohkaisi ja pulpetin kantta raotti.
Luukku 3
– Kuka koulutontun
rauhaa uskaltaa häiritä? kuului kipakka tokaisu.
– Minä vaaan,
Tiuku-tonttu, vastasi tämä arasti.
– No huomenta vaan
vai pitääkö sanoa päivää? Yö vai ilta? Ihan sama, olen
nukkunut aika pitkään. Älä kuitenkaan säiky, kamu hyvä, oot
taatusti samaa sukua, aikojen takaa. Miten tänne jouduit?
– Mulle kävi
hupsusti, mut pikkutyyppi hukkasi. Aina sama juttu, on se huoleton
hupsu. Mut täällä minä harhailen.
Luukku 4
-Miten ihmeessä päädyit tänne? Koulun ullakolle? Tiuku-tonttu uteli.
Siihen vastas Taavi-tonttu:
– Se on pitkä juttu, pukki pyysi apua, voinko täällä kurkkia ja lasten käytöstä
urkkia, on täällä mainioita nurkkia. Piilottelen taitavasti päivisin, uskothan?
Luukku 5
-Koska uni jäi nyt
kesken, niin minä koulun esittelen ja käsken: ensin liu’utaan!
-Eikö se ole lainkaan kielletty?
-Koulukkailta tietty. Mut nyt meitä ei näe kukaan, siis hyppää vauhtiin
hurjaan.
Niin tontut viilettivät pitkin kaiteita,eivät ajatukset yhtään haikeita.
Luukku 6
-Tiedäthän, että on Suomella isot juhlat, täyttää se peräti sata vuotta?
– Toki kuulin ja näin. Soitetaan Suomen kunniaksi soolo, lippua heilutetaan ja lauletaan – jooko?
Luukku 9
-Otetaan sukset ja hiihdetään lujaa. Koulun käytävät ovat kuin katuja, pois alta nyt, antakaa latua!
Oli tyyli perinteistä poikkeava, pääasia, että päästiin kohti seuraavaa etappia.
Luukku 10
– Hyvää kuntoa koulutontulta vaaditaan, oma kunto-ohjelma kaiketi laaditaan? On portaita paljon täällä!
– Usein menen koulun saliin ja kiipeilen tai toisinaan keinun hiljalleen.
– Renkaita haluan minäkin koettaa.
– Pidä kovasti kiinni, kohta mennään lujaa.Oli vauhti hurja, ja toden totta kurja, putos Tiuku-tonttu hupsu pian:
– Onneksi ei paljon minuun sattunut, olen pieniin haavereihin tottunut.
Luukku 11
-Joulujuhlat ovat todella hienoja. Silloin sali näyttää aivan toiselta. On sali koristeltu tähdin, kynttilöin ja lava on tuolla noin. Lapset osallistuvat esityksiin -lauluihin, näytelmiin. Niitä valmistellaan pitkin syksyä, on lavalla silloin monia kykyjä.
– Olisi itsekin kiva osallistua juhlien laadintaan.
– Jos tahdot todella, on mulla idea. Aina voi saksia, liimaa käyttää, pian koulun käytävillä jouluiselta näyttää. Laittaa vikkelät sakset niks naks, muuttaa monien ilmeet kirkaammiks.
Luukku 12
Alias on sanapeli mukava, tosin säännöt muuttuu yhtä mittaa, onneksi ei synny riitaa.
Luukku 13
– Voisinpa olla mukana näytelmässä. En haluaisi aina olla tonttu.
– Minä tiedän, käydään näytelmävarastossa. Voit olla nalle, tähti, paimen tai vaikka enkeli!
– Tai Lucia. Valontuoja!
Luukku 14
Luki Taavi-tonttu koulun kirjastossa iltasatuja ja jutteli:
-Ennen muinoin lapset luki kirjoja, nyt ne tutkii älytauluja
ja- kelloja. Menee aika niihin.
-Minusta on aivan parasta joka ilta ennen nukkumaanmenoa lukea sivu kaksi, nukuttaa silloin makeasti.
Luukku 15
-Aika lailla jo minua ramaisee ja hiukan jopa palelee. Voitaisko hieman nukkua?
Löytyykö jostain vuodetta?
Luukku 16
– Onpas tosi hieno pallo!
– Se on kuule karttapallo. Siinä näkyy koko maapallo. Koulussa opetellaan kaiken maailman asioita; maita, meriä, jokia.
– Haluaisin kotiin pikkuhepun luo, auttaisiko lie tuo?
– On mittakaava tuossa vähän väärä. Silti älä huoli, ota allesi tuoli. Minä mieluusti autan, kunhan hetken vuotat. Odotan tosi innolla, milloin oppaanasi saan olla.
Luukku 17
-Vielä ennen kotimatkaa, haluaisin sulle jotain ojentaa.
-Kiitos paljon avustasi, hauskaa joulua, ei kohta lapsillakaan koulua!
-Tule vaikka joskus käymään, ellei toimes , virkas estä hieman lomaa ottamaan.
Luukku 18
Tontut kuulevat lasten ääniä ja mielestään oivan piilon löytävät.
Luukku 19
– Olisi kiva ollut viipyä pidempään mutta taidan nyt lähteä hiipimään.
Kotiin tuli mulle ikävä, sitä en voi kätkeä.
Suurkiitos hauskasta seurasta ja vieraanvaraisuudestas´.
Vielä vilkuttelivat he toisilleen tovin, hieman haikein ilmein, itkuisin silmin.
Luukku 20
Oli pikkuheppu huolimaton Tipsu-tonttua kovin etsinyt ja melkein periksi antanut: Oli lelukaveri taatusti ikiajoiksi kadonnut, vaan ei hätää, onneksi!
Dronen kyydillä pääsisi kotiin asti, tulisi pikkuheppu taatusti iloiseksi.
Luukku 21
Oli huikeita maisemia, Savontien varrella, liitää Tonttu kotiin huolia vailla!
Luukku 22
Kuului hiljainen koputus.
Pikkuheppu ensin hieman säikähti, kuka ilta-aikaan unta häiritsi.
Aukaisi ikkunan, ilo läikähti kun näki sieltä tutut Tontun kasvot!
Luukku 23
Jo oli ilo ylimmillään, kun vielä sattui semmoinen juttu, että aukinaiseen koulureppuun sukkelasti sujahti eräs vanha tuttu.
Luukku 24
On joulu ilon aikaa, valon taikaa, kuusen tuoksua hyvää ja onnea tosi syvää!
HYVÄÄ JOULUA!